Urheilija ei enää teeskentele amatööriä

Urheilija ei enää teeskentele amatööriä

Aikaisemmin jopa huippu-urheiluun liitettiin ihanteellisena asiana amatöörimäisyys. Rahan takia asioiden tekeminen nähtiin jopa rehdin kilpailun merkkinä. Näin siis sosialismiin kallellaan olevien piirissä. Maailmalla heitä oli runsaasti vielä 1970-luvulla. Tuo aatesuunta näytti olevan voitokkaampi.

Tänä päivänä ei kenellekään urheilijalle ole epäselvää, etteikö hänen tuotteensa – suorituksensa – olisi maksaville katsojille tarjottavaa viihdettä. Muussa tapauksessa hyöty urheilusta tai liikunnasta tulee terveyden ylläpidon kautta.

Kun motiivina on raha, menestys ja voitontahto alkaa tulla houkutuksia pyrkiä tavoitteeseen keinoja kaihtamatta. Tänä päivänä ei riitä, että saa tehdä mitä haluaa ja siitä vielä leivän. Erityisesti Yhdysvalloissa monenkin urheilijan arvostus tulee näkyviin palkkapussin kautta. Pelaajat kokevat sen myös itse niin.

Jos ajatellaan NHL pelaajaa, niin voisi ajatella, että miljoonan tai viiden miljoonan ja toisaalta kymmenen miljoonan välillä ei olisi niin suurta eroa. Miljoonan palkkaa nauttivan ura saattaa tosin jäädä lyhyeksi, eikä hankittu raha riitä välttämättä loppuelämän menojen kattamiseksi. Sen sijaan kun ajattelee pelaajia, jotka tienaavat vaikkapa 5 tai 10 miljoonaa. Mikäli he ovat pelanneet jo useamman kauden saadakseen huippusopimuksen, niin äkkiseltään ajatellen luulisi olevan yhdentekevää montako miljoonaa saa. Käärinliinoissa ei ole taskuja.

Urheilija päästessään huipulle ei useinkaan osaa uran jälkeen keskittyä henkisiin asioihin. Julkisuus myös asettaa rajoitteita, ettei voi liikkua muutaman kympin motelleissa eikä nauttia muutaman euron divarista löydetystä kirjasta. Väärillä seuduilla epätoivoiset konnat voi tunnistaa ja haistaa rahan. Tulee helposti puukkoa kiduksiin ja menee taskurahat ja henki.

Uran lopettaneille urheilijoille sopii surffilaudat, kalliit golf-jäsenyydet ja luksusmatkailu. Samaan aikaan heidän elintasonsa nielee kuluja. Mikäli omistaa useita autoja, uima-altaan ja ison talon, joka nielee rahaa ja vaatii henkilökuntaa, on oltava rahaa, jonka turvin rahoittaa jo kerran hankittu elintaso. Jos ura loppuu 40-vuotiaan ja elää vaikkapa 80-90 vuotiaaksi, ei korkeaa elintasoa pidetä yllä pienellä rahalla. Monet jääkiekkoilijat muut ovat sijoittaneet rahojaan huonosti ja melko nopeastikin palanneet tavallisen kuolevaisen elämäntapaan. NHL vie entistä enemmän pelaajien eläkekassoista. Esimerkiksi NHL:n eläkettä saa 62-vuotiaasta alkaen.

Rahaa siis tienataan urheilulla. Doping ja muut keinot otetaan herkästi käyttöön, jos niistä ajatellaan saatavan etua. Uusimpana rajanvetona on määritelmä, onko oikeassa kehossa. Voisi ajatella, että harvemmin naiseksi biologisesti syntynyt lähtee miesten sarjoihin kisaamaan. Kun taas ihminen on lain edessä muuntautunut miehestä naiseksi, saako hänet sulkea pois arvokisojen naisten sarjasta?

Saattaa olla, että uusseelantilainen painonnostaja Laurel Hubbard saa luvan kilpailla tulevissa kansainyhteisön kisoissa. Voi ajatella, että asia ei ilman ennakkoluuloja tule sujumaan. Monet kanssasisaret voivat kokea, että hän saa liikaa etua siitä, että miehen keholla on treenattu ja sitten vaihdetaan naiseksi ja kilpaillaan heiveröisemmin treenanneiden kanssa.