Urheilu ja politiikka

Urheilu ja politiikka

Presidentti Sauli Niinistö oli aikoinaan palloiluliiton puheenjohtaja. Samaan tehtävään pyrki myös hänen veljenpoikansa Vihreiden entinen puheenjohtaja Ville Niinistö. Esko Aho muistetaan hiihtoliiton puheenjohtajan tehtävästä, joka tosin osui skandaalien aikaan. Ilkka Kanerva puolestaan tunnetaan Johanna Tukiaisen ja muiden naisten lisäksi myös olympiakisoissa matkailemisesta. Siinä henkilöityy urheilupiireissä saatava hyöty matkailun muodossa.

Suomen eduskunnassa on ollut suuri joukko uransa päättäneitä urheilijoita. Juha Mieto, Lasse Viren, Arto Bryggare ja jopa Sari Essayahin kannukset hankittiin urheilun kautta. Markku Uusipaavalniemi nousi eduskuntaan kun Suomen Curling-joukkue toi olympiamitalin. Hiihtäjä Marjo Matikainen äänestettiin eduskuntaan pitkälti urheilutaustan ansiosta.

Urheilijoita voidaan politiikassa hieman väheksyä. He ovat suosittuja ehdokkaita, koska he ovat tunnettuja. Toisaalta tulee mieleen se, että puolueet myös haluavat pelkkiä ääntenkalastelijoita listoilleen. Missit harvemmin oppivat monimutkaisen maailman toiminnasta. Tanja Karpela tosin nousi ministeriksi asti. Urheilija voi kilpailuhenkisyyden ansiosta oppia asioita huomattavasti helpommin.

Missikisat ovat menettäneet arvostuksensa melkein kokonaan. Missiksi nouseminen ei merkitse enää suurta julkisuutta ellei sitten satu pärjäämään kansainvälisissä kisoissa. Kaikkein alimmalle arvostettavia julkkiksia ovat tosi tv tähdet. Itseään paljastelevat ja joka puolella tyrkyttävät ns. turhat julkkikset eivät nauti kummoistakaan uskottavuutta. Vesa-Matti Loiri halusi tehdä vakavaakin taidetta, koska hänen aikanaan ei koomikoita arvostettu. Urheilu-ura alkaa olla jo hyvä astinlauta pärjätä elämässä myös urheilu-uran jälkeen.